Mikä on IBD?

Hei!

Edellisessä postauksessa jo lupailinkin tietoa IBD:stä. Yritän pitää tämän tietoiskun mahdollisimman helppolukuisena ja kiinnostavana, mutta saa nähdä miten onnistun. Tässä postauksessa asiaa käsitellään yleisellä tasolla, joten sairaudesta kärsiville tuleva teksti voi tuntua liiankin tutulta luettavalta. Tämä onkin lähinnä suunnattu ihmisille, jotka eivät tiedä tulehduksellisista suolistosairauksista mitään. Jostain heidänkin on opittava, sillä aina ei viitsi ahmia tietoa hämmentävästi kirjoitetuista tiedeartikkeleista tai kysyä suoraan potilaalta tämän taudista. :)

Mikä?

IBD on tosiaan lyhenne sanoista Inflammatory Bowel Disease = tulehduksellinen suolistosairaus. Tähän luokkaan kuuluu ulservatiivinen koliitti sekä Crohnin tauti. Nämä taudit ovat kroonisia eli ne eivät koskaan parane. Oireita voidaan kuitenkin hillitä erilaisilla lääkkeillä jopa niin paljon, että tauti voi pysyä oireettomana parhaimmillaan vuosia tai vuosikymmeniä. Tätä oireetonta tilaa kutsutaan remissioksi. Tila voi kuitenkin puhjeta uudestaan milloin tahansa kroonisuutensa takia: vaikka se rauhoittuisi oireettomaksi, tauti ei ole poistunut.

Miksi?

IBD:n aiheuttaja on tuntematon. Sitä ei aiheuta bakteeri tai virus, eikä se myöskään tartu. IBD on autoimmuunisairaus eli sen oireet aiheutuu ihmisen oman immuunijärjestelmän ylireagoinnista. Kroppa erehtyy luulemaan suoliston omia, hyödyllisiä bakteereja vihollishyökkäykseksi ja yrittää täten taistella niitä vastaan. Seurauksena suolen kudokset turpoavat, punottavat ja kuumottavat. Tämä johtaa IBD:lle tyypillisiin oireisiin. Syytä immuunijärjestelmän ylireagointiin ei vieläkään tiedetä. Stressi ja perintötekijät tuntuvat olevan yhteydessä taudin kulkuun, mutta toistaiseksi ei ole suoria todisteita taudin periytyvyydestä tai stressin mahdollisuudesta laukaista tautia.

Oireet?

Tulehduksesta johtuvat muutokset suolen pinnassa aiheuttavat monenlaisia oireita. Näistä yleisimmät ovat: ripuli, vatsakivut, vatsan kouristelu, veri ja/tai lima ulosteessa sekä tiheä ja kivulias ulostamisen tarve. Pahoissa tapauksissa suolistoon voi tulla ahtaumia, märkäpaiseita, haavaumia sekä kanavia suolen ja ihon välille. Myös laihtuminen ja kuume on mahdollista. Valitettavasti sekä koliitti että Crohn johtaa herkästi vatsan ulkopuolisiin liitännäissairauksiin. Tyypillinen seuraus on suolen kudosten verenvuodosta kehittynyt anemia, mutta myös yllättävempiä liitännäissairauksia löytyy. Mm. ihottuma, nivelkivut, silmätulehdukset sekä haiman ja maksan ongelmat ovat listattu molempien IBD-sairauksien liitännäisiksi.

Crohnin ja koliitin ero

Crohnin taudin ja ulservatiivisen koliitin oireet voivat erota toisistaan, vaikka useasti nämä kaksi sairautta muistuttavat toisiaan hämmentävän paljon. Oireiden eroavaisuus johtuu eri sijainnista: Crohnin tauti voi vaikuttaa suolen kaikissa kerroksissa, kun koliitti taas riehuu pintakerroksessa. Tämän lisäksi Crohn voi ilmentyä missä tahansa ruoansulatuskanavan osassa (suu, ruokatorvi, ohutsuoli, paksusuoli, peräsuoli) vaikkapa tulehtuneiden ja terveiden alueiden täplissä (ilmiötä kutsutaan termillä skip lesions). Koliitti taas on yhtenäinen, ainoastaan paksu- ja peräsuolta haittaava sairaus.

Toteaminen

IBD:tä epäillään yleensä oireiden perusteella. Ripuli ja veri ulosteessa on suurimmat IBD:n hälytysmerkit. Lääkäri usein tunnustelee, ettei veren syynä ole peräpukamat sekä testaa mm. taipumuksen laktoosi-intoleranssiin ja keliakiaan ennen kuin lähettää potilaan tähystykseen. Paksusuolen tähystystä kutsutaan kolonoskopiaksi. Siinä pieni, taipuisa tähystin kuljetetaan peräaukosta paksusuolta pitkin ohutsuolen loppuosaan saakka. Tähystimessä on kamera, jonka avulla nähdään, miltä suolen pinta näyttää. Toimenpiteen yhteydessä otetaan myös koepaloja, jotta nähdään suolen pinnan muutokset esim. bakteerikannassa. Crohnia epäillessä tähystys voidaan suorittaa myös yläkautta eli nielun kautta lähinnä ohutsuolta tarkastellen: tätä kutsutaan enteroskopiaksi. Myös kapselimuotoisen kameran nielaiseminen on mahdollista tai vaikkapa varjoainekuvaukset tukosten varalta. Kun tauti on todettu, sen kehitystä voidaan seurailla myös veriarvojen ja ulosteesta mitattavan kalprotektiinin avulla.

Itse noudatan näitä ruoka-aineita välttävää ruokavaliota.
FODMAP on yleensä ärtyvän suolen potilaille (IBS),
mutta se voi auttaa myös IBD:ssä.

Miten vaikuttaa?

Itse kärsin usein vatsakivuista, etenkin vatsan kouristelusta. Syöminen on hankalaa pahoinvoinnin ja kipujen takia, mutta itse yritän helpottaa sitä välttämällä hankalaksi osoittautuneita ruoka-aineita. Itse olen jollain ihmeen kaupalla säästynyt ripulilta ja vessassa ramppaamiselta, mutta pidätysvaikeudet ovat kuitenkin vaivanneet täälläkin. Siispä IBD-potilaalle esimerkiksi vessan läheisyys ja tuttu ruokavalio voi olla tärkeä asia. Itse ainakaan en suuremmin innostu vaikkapa pitkästä ajomatkasta, jonka aikana pysähdytään vain mäkkäriin syömään. Myös uupumus tuntuu olevan osa tautia (ainakin minulla), mikä yhteistyössä vatsavaivojen kanssa vaikeuttaa esimerkiksi urheiluharrastusten harjoittelua.

Huhhuh nyt on selitetty toivon mukaan tavalliselle tallaajalle ymmärrettävällä tavalla tämäkin juurta jaksaen :D Nyt kun perusasiat on selvillä, teidän on varmasti helpompaa ymmärtää, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään  ja miksi tiettyjä asioita tapahtuu.

- Minnie